Delfoi-menetelmä

Lähihoitajakoulutuksen kehittämisstrategiassa ennakoidaan lähihoitajan tulevaisuuden osaamistarpeita. Delfoi-metodi on yksi tapa ennakoida tulevaisuutta ja sitä on tässä sovellettu asiantuntija-aineiston keräämiseksi. On todettu, että kansallisista ennakointimenetelmistä Delfoi-menetelmän siihen kytkeytyvine skenaariometodeineen tarjoaa hyvät lähtökohdat kaikkien koulumuotojen osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointiin (Leveälahti ym. 2009).

Delfoi-menetelmä on saanut nimensä antiikin Kreikan Delfoin oraakkelista, ennustuspapittaresta, joka puoliarvoituksin vastasi neuvonpyytäjän kysymyksiin. Nykydelfoilla pyritään vähän samaan tapaan tekemään selkoa hämärän peitossa olevista asioista. (Kuusi & Linturi 2006.)

Menetelmässä asiantuntijoiksi luokitellut henkilöt toimivat tulevan kehityksen ennustajina. Klassisessa Delfoissa tutkimuksen toteuttaja rakentaa ensi kierroksen kyselylomakkeen, johon asiantuntijapaneeli vastaa. Vastaukset analysoidaan ja panelisteja pyydetään seuraavalla kierroksella perustelemaan vastauksensa. Asiantuntijapaneeleja toteutetaan vähintään kaksi; tulosten muuttuminen kahden kierroksen jälkeen on yleensä suhteellisen vähäistä (Mannermaa 1999).

Asiantuntijoiden nimettömyydellä vältetään ilmaisurajoitteita; kukaan ei voi vaikuttaa muiden mielipiteisiin. Asiantuntijat valitaan siten, että he yhdessä edustavat monipuolisesti tutkittavaa aihepiiriä ja työskentelevät tutkittavan aiheen piirissä. Suomalaiset Delfoi-paneelit ovat yleensä koostuneet 10-100 asiantuntijan ryhmistä, mutta useimmissa tapauksissa 10-20 hengen asiantuntijapaneeli on riittävän suuri (ks. Mannermaa 2000). Asiantuntemuksen määrää arvioidaan henkilön kokemuksen, ammatillisten tietojen ja taitojen sekä luovuuden perusteella. Asiantuntijan tulee olla kiinnostunut ja halukas argumentoimaan, mistä syystä motiivi on hyödyllistä varmistaa etukäteen suoralla yhteydenotolla. (Kuusi & Linturi 2006.)

Delfoi-menetelmän kriittisiä kohtia ovat asiantuntijoiden valinta, ensimmäisen Delfoi-paneelin kysymysten laadinta, paneelien tarpeellinen määrä, paneeleilla saavutettava asiantuntijoiden näkemysten riittävä konsensus ja Delfoi-tutkimuksen tulosten reliabiliteetti eli toistettavuus. Riittävää asiantuntijoiden määrää kukaan ei pysty etukäteen sanomaan, joten asiantuntemuksen laatu pitäisi pystyä arvioimaan kriittisesti etukäteen. Tutkimuksen lopputuloksen kannalta asiantuntijoiden huolellinen valinta on tärkeää; osallistujavalinta voi tietyssä määrin ohjata tutkimuksen lopputulosta (Heinonen 2008).

Delfoin erottaa tavallisesta kysely-metodista sen iteratiivisuus ja palautteisuus. Mielipiteitä ei kerätä vain analysoitavaksi, vaan vastaustieto kierrätetään takaisin asiantuntijoille. Palautetiedon avulla vastaajia ohjataan perustelemaan valintojaan. Tiedonmuodostus etenee kierroksittain siten, että edellinen kyselykierros muodostaa pohjan seuraavalle paneelille. Delfoi-paneelit voidaan toteuttaa perinteisenä kirjepostina, sähköpostin välityksellä tai verkkovälitteisesti, jolloin puhutaan reaaliaikaisesta Delfoista (Real Time Delphi). (Linturi 2007.)

Lähteet:
Hakala, R., Tahvanainen, S., Ikonen, T. & Siro, A. 2010. Osaava lähihoitaja 2020. Sosiaali- ja terveysalan perustutkintokoulutuksen kehittämisstrategia.
Heinonen, S. 2008. Riskikäsitteen moniulotteisuus tulevaisuudentutkimuksessa. Futura 4/2008. http://elektra.helsinki.fi/se/f/0785-5494/27/4/riskikas.pdf Luettu 23.11.2010.Linturi, H. 2007. Delfoin metamorfooseja. Futura 1/2007, 102-114.Leveälahti, S. & Järvinen, J. & Vesterinen, N. 2009. Selvitys ammatillisten osaamistarpeiden ennakointimalleista. Foredata Oy. Kuusi, O. & Linturi, H. 2006. Delfoi – oraakkelin matkassa. http://www.edelfoi.fi/fi/orgs/hse/materials/001_delfix Luettu 20.9.2010.
Mannermaa, M. 2000. Tulevaisuusbarometrit. http://mannermaa.onet.tehonetti.fi/artikkelitjalinkit Luettu 27.9.2010.
Mannermaa, M. 1999. Tulevaisuuden hallinta. Skenaariot strategiatyöskentelyssä. WSOY. Ekonomia-sarja.