Aineiston analyysi

Strategiaprosessissa on kerätty laadullista ja määrällistä aineistoa. Aineistossa painottuu laadullinen aineisto. Aineiston tuottajina ovat olleet Delfoi-asiantuntijat sekä tulevaisuuspajojen ja fokusryhmähaastattelujen osallistujat.

Laadullinen aineisto on tekstiaineistoa. Aineisto on analysoitu sisällönanalyysin menetelmällä. Sisällönanalyysi voidaan tehdä aineistolähtöisesti, teoriaohjaavasti tai teorialähtöisesti. Aineistolähtöiseen sisällönanalyysiin kuuluvat aineiston pelkistäminen esimerkiksi tiivistämällä tai pilkkomalla osiin, ryhmittely samankaltaisuuksia tai eroavuuksia kuvaavin käsittein sekä samaa tarkoittavien käsitteiden yhdistäminen ryhmiksi tai luokiksi niitä kuvaavilla nimikkeillä. Luokittelulla erotetaan tutkittavan ilmiön kannalta oleellinen tieto, jolla muodostetaan keskeinen käsitteistö. (ks. Tuomi & Sarajärvi 2004.)

Sisällönanalyysi on metodi, jolla dokumentteja analysoidaan systemaattisesti etsien tekstin merkityksiä. Sisällönanalyysitapoja on kaksi, sisällönanalyysi ja sisällönerittely. Sisällönanalyysilla tarkoitetaan pyrkimystä kuvata dokumenttien sisältöä sanallisesti. Sisällön erittelyllä tarkoitetaan dokumenttien analyysia, jossa kuvataan kvantitatiivisesti tekstin sisältöä – voidaan esimerkiksi laskea tiettyjen sanojen esiintymistiheyttä. Tässä strategiassa ei tehdä sisällön erittelyä. Sisällönanalyysilla pyritään järjestämään aineisto tiiviiseen ja selkeään muotoon tarkoituksena luoda sanallinen ja selkeä kuvaus lähihoitajan tulevaisuuden osaamistarpeista. (ks. Tuomi & Sarajärvi 2004.)

Sisällönanalyysissa aineiston käsittely perustuu loogiseen päättelyyn ja tulkintaan, jossa aineisto aluksi hajotetaan osiin, käsitteellistetään ja kootaan uudestaan uudella tavalla loogiseksi kokonaisuudeksi. Ennen analyysia tulee päättää, analysoidaanko vain ilmisisältö (manifest content) vai myös piilossa olevat viestit (latent content). Analyysiyksikkö voi olla sana, sanayhdistelmä, lause, lausuma tai ajatuskokonaisuus, kirjain, sivujen määrä, pääotsikoiden koko ym. riippuen tutkimustehtävästä. (Tuomi & Sarajärvi 2004.)

Analyysin tuloksissa esitetään empiirisestä aineistosta muodostettu malli, käsitejärjestelmä, käsitteet tai aineistoa kuvaavat teemat. Tuloksissa kuvataan myös luokittelujen pohjalta muodostetut käsitteet tai kategoriat ja niiden sisällöt. (Tuomi & Sarajärvi 2004.) Aineiston sisällöllistä analyysia voidaan helpottaa käsitekartalla. Käsitekartan etuna on visuaalisuus: sen avulla voidaan hahmottaa suuri kokonaisuus ja sen kaikki osat yhtä aikaa, se selkiyttää eri osien välisiä suhteita ja nostaa esiin oleelliset ja epäoleelliset seikat (Metsämuuronen 2005).

Lähteet:
Hakala, R., Tahvanainen, S., Ikonen, T. & Siro, A. 2010. Osaava lähihoitaja 2020. Sosiaali- ja terveysalan perustutkintokoulutuksen kehittämisstrategia
Metsämuuronen, J. 2005. Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä. Gummerus Kirjapaino Oy. Helsinki.

Tuomi, J. & Sarajärvi, A. 2004. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Gummerus Kirjapaino Oy